Kunnasta kaupungiksi - miksi?

Kangasalan kunnanvaltuusto teki helmikuussa 2017 historiallisen päätöksen hakea

kaupunkistatusta Kangasalan kunnalle. Nimitys tulee voimaan v. 2018  vuoden alusta. Päätöksen valmistelu sai kuntalaiset takajaloilleen – valmistelua ei nimittäin ollut siinä mielessä, kun  itse ymmärrän kunnallisen päätöksenteon syvimmän ajatuksen. Kuntalaiset kokivat, että jotakin jäi tekemättä ja näinhän siinä kävi, eli kuntalaisten kuuleminen unohtui ja mikäli pitää paikkansa, että valmistelua oli tehty jo v. 2016 syksystä lähtien, koen kuntalaisten kuulematta jättämisen vielä suurempana virheenä.

Päätös on nyt kuitenkin tehty ja se ei tule mielenilmauksista huolimatta muuttumaan. Tämä on nyt nieltävä, piti siitä tai ei. Toivon kuitenkin, että asian käsittelytapa ei horjuttaisi kuntalaisten uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa kunnanvaltuutettujen välityksellä. Sehän on edustuksellisen demokratian ydin. Meillä on itseämme edustamassa kuntalaisten mielestä parhaat mahdolliset henkilöt. Tämä tarkoittaa, että jos kaikki käyttäisivät äänioikeuttaan, niin kunnanvaltuusto olisi kuin koko kunta pienoiskoossa.

Mitä kunnan kaupungiksi muuttuminen sitten itse asiassa tarkoittaa? Kunnantalo muuttuu kaupungintaloksi, kunnanvaltuuston -ja hallituksen jäsenistä tulee kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäseniä. Kunnan virkamiehistä ja -naisista kaupungin vastaavia. Eikö muuta? Lain mukaan kaikenlaiset ja kaiken kokoiset kunnat voivat hakea statuksen muuttamista, mikäli he kokevat sen  paremmin sopivan itselleen. Tämä jo kertoo kaiken.

Kangasalan Sanomat uutisoi 15.3. numerossaan hauskasti muutaman kuntalaisen pohdinnan kautta Kangasalan strategista yleiskaavaa, joka ulottuu peräti vuoteen 2040. Hiukan enemmän ainakin itse joudun uimahalli Kuohun ratoja kuluttamaan, että pääsen tuon kaiken kokemaan ja näkemään, mutta lähtökohtaisesti edessä on strategian mukaan pelkkiä mahdollisuuksia.

Jutun luettuani tulin siihen tulokseen, että erityisesti siinä kilpailutilanteessa missä olemme tarjoamassa uusille kuntalaisille houkuttelevaa asumista ja palveluita, ovat tulevaisuuden haasteet valtavia. Pelkästään uusien asuntojen, teiden, koulujen ja vaikkapa harrastuspaikkojen rakentaminen ei riitä. Tarvitaan elämisen edellytyksiä uusille ja vanhoille yrityksille, erityisesti elinvoimaa keskustan tarjonnalle, uusi tori palveluineen ja laadukas joukkoliikenteen palvelukonsepti, joka ulottuu myös nauhataajaman ulkopuolelle.

Laadukas rakentaminen on myös ulkonäkötekijä. On tutkittu, että entistä vähemmän muualla kuin maaseudulla halutaan kasvattaa porkkanoita ja huolehtia laajoista puutarha-alueista. Nyt kaivataan nopeita liikenneyhteyksiä, muunneltavissa olevia asumisen ratkaisuja, ympäristön huomioon ottavaa rakentamista, elämyksiä muodossa jos toisessa.

Onko Kangasalan kunnasta sitten kaupungiksi? Se jää nähtäväksi. Varmaa on, että hyvillä ja kauaskantoisesti kestävillä ratkaisulla parannamme omia elinolosuhteitamme  ja ennen kaikkea turvaamme talouden hyvän kehityksen. Näin olisimme myös kuntana toimineet.