Vaaliteemani ovat niitä joiden eteen olen vuosia tehnyt työtä kaupunkilaisten palveluiden parantamiseksi ja Kangasalan kasvun eteen.
TERVE KUNTATALOUS TAKAA LAADUKKAAT PALVELUT
Kuluvalla kaudella olemme haasteellisissa olosuhteissa pystyneet säilyttämään edelleen saman kunnallisveroprosenin. Mielestäni tämä on saavutus ja katson, että hyvällä taloudenhoidolla ja suunnitelmallisilla investoinneilla Kangasalla on mahdollisuus laskea kunnallisveroprosenttia tulevalla kaudella. Mielestäni se on myös kilpailutekijä kaupunkiseudulla.
Kangasala jatkaa järkevillä päätöksillä kasvuaan siten, että saamme taloutemme vahvistamiseksi sekä uusia asukkaita, että uutta yritystoimintaa. Sekä henkilöverotuksella, että yhteisöverotuksella on meille tässä asiassa suuri merkitys.
KAIKENIKÄISTEN KAUPUNKILAISTEN PALVELUTARPEET HUOMIOITAVA - veroeuroille konkreettista vastinetta
Kaupunkilaisilla on eri elämänvaiheissaan erilaisia palvelutarpeita. Monet valtuuston tekemistä päätöksistä pohjautuvat lakisääteisten palveluiden järjestämisvastuuseen. Mielestäni, kaikenikäisten ja eri elämänvaiheissa olevissa kaupunkilaisten palveluntarpeet on huomioitava päätöksenteossa tasapuolisesti, puhutaanpa sitten lapsista, nuorista, perheistä tai seniori-ikäisistä. Jokaisen valtuutetun vastuulla on huolehtia oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta näitä päätöksiä tehtäessä.
Aidon kilpailun näkökulmasta katsottuna, olennaisinta ei ole se, toteuttaako palvelun julkinen, yksityinen vai kolmannen sektorin toimija. Keskeisintä asiakkaan eli kaupunkilaisen näkökulmasta on se, että tarvittava palvelu on helposti saavutettavissa ja palvelun laatu on erinomaista.
KAUPUNGIN KESKUSTAN VIIHTYISYYS, KAUPALLISET PALVELUT JA TURVALLISUUS
Kangasalan ydinkeskustaa on kehitetty voimakkaasti, mutta kaupallisiin palveluhin tarvitaan lisäpanostusta edelleen. Kivijalkamyymälät, vilkas torielämä, ilta-aikaan avoinna olevat palveluyritykset ja riittävä tarjonta kaiken kaikkiaan ovat niitä asioita, joita kaupunkilaiset kaipaavat ja jotka virkistyttäisivät kaupunkimme ydintä. Alueen viihtyisyyteen pitäisi satsata niin, että kaupunkilaiset löytäisivät alueen ja toistensa kohtaamisen uudella tavalla.
Kaupunkiympäristön turvallisuus tarkoittaa turvaa liikuitpa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Alueen tulee olla hyvin valaistu ja esteetön. Häiriötekijöihin on puututtava välittömästi. On myös toivottavaa, että kaupungin keskusta-alueen siisteyteen kiinnitetään huomiota. Se on toivottavaa joka puolella kaupunkia.
KAIKKIEN KANGASALALAISTEN YÖ- JA VIIKONLOPPUPÄIVYSTYS ACUTAAN
Kaikkien kaupunkilaisten yöaikaan ja viikonloppuisin tapahtuva sairaalatasoinen päivystys olisi siirrettävä Valkeakoskelta Tampereelle, Acutaan. Valkeakoski on vaikeasti saavutettavissa ja monesta suunnasta liian pitkän matkan takana. Tällä hetkellä 16-vuotta täyttäneet joutuvat lähtemään Valkeakoskelle ja 0-15 vuotiaaat saavat apua jo nyt Acutasta. Hankala matka juuri yöaikaan ja viikonloppuisin saattaa kaupunkilaisemme eriarvoiseen asemaan.
NYKYAIKAISIN KEINOIN PALVELUT KAIKKIEN LÄHELLE
Satsaus digitaalisten palveluiden kehittämiseen on satsaus kaupunkilaisten hyvinvointiin. Ajanvarauksiin liittyvät asiat ovat arkipäivää monessa kunnassa ja yksityisellä sektorilla.
Olemme kehittäneet digitaalisia palveluita niiden antamiin mahdollisuuksiin nähden hyvin vähän. On myytti, että ikäihmiset eivät käyttäisi digitaalisia palveluita. He käyttävät kyllä, ja ovat siinä jopa erittäin hyviä.
Digitaalisten palveluiden kehittämisen ohella tarvitaan myös edelleen palvelupisteissä tapahtuvaa asiakaspalvelua ja neuvontaa. Ne eivät siis sulje toisiaan pois, vaan täydentävät palveluvalikoimaa kaupunkilaisille.
Hyvin pitkään ja erityisesti viimeksi kuluneen vuoden aikana on julkisuudessa keskusteltu muun ohella siitä miten pandemia-aika vaikuttaa lapsiin, nuoriin, perheisiin, yksineläjiin, ikäihmisiin, siis meihin kaikkiin. Tänään luin aiheeseen liittyvän kysymyksen sosiaalisesta mediasta ja jälleen se herätti minut miettimään kuinka hyvin pystymme vastaamaan kaupunkilaisten palvelutarpeeseen, erityisesti mielenterveyden osa-aluetta koskevissa ongelmatilanteissa.
Olen jo pitkään tuonut esille esimerkiksi kaupunginhallituksessa ja sivistyslautakunnassa huoleni mielenterveyspalveluiden riittävyydestä ja jonojen pituudesta akuutissa tarpeessa. Tätä kirjoittaessani on jo aiempien hankalien tilanteiden lisäksi tullut pandemia-ajan jälkiseurauksena kasvava joukko kaupunkilaisia, jotka koronatilanteesta johtuen ovat etsineet apua kasvaviin ongelmiin. Nämä ongelmatilanteet liittyvät huoleen ja murheeseen tulevasta, yksinäisyyteen, talouden ahdinkoon ja avun saamiseen tarpeen tulleen. Rehellisesti voidaan todeta, että kasvanut tarve on ajanut palvelutuotannon todella tiukalle juuri silloin, kun sitä erityisesti tarvittaisiin.
Tiedämme, että vaikka pandemia helpottaisi meneillään olevien rokotusten kautta nopeastikin, se ei pura kasautunutta avun tarvetta välittömästi vaikka yhteiskunta pikku hiljaa palaisi normaaliin. Vie aikaa kuukausia, ellei vuosia saada kaikki talouden rattaat pyörimään normaalilla tavalla ja sen johdosta monialaista jälkihoitoa tullaan tarvitsemaan.
Kangasalan Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt aloitteita asioiden kehittämiseksi esimerkiksi Nepsy-aloitteen muodossa. Nepsy, eli neuropsykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Tälle vuodelle 2021 on talousarvioon varattu määrärahaa helpottamaan tätä tilannetta lastensuojelussa ja nuorisopsykiatrian palveluissa sekä perheneuvolassa ja perhepalveluissa. Tämä on erittäin tarpeellinen lisäys ja vastaus kasvavaan palvelutarpeeseen.
Tätä kirjoittaessani, huhtikuussa 2021 on Kangasalle vihdoin saatu palkattua nuorisopsykologi. Me tarvitsemme osaavia ammattilaisia monella sektorilla purkamaan syntynytty hoitovelkaa. On tärkeää, että apua tarvitsevat, kaikenikäiset kaupunkilaiset saavat apua enemmänkin ajoissa kuin myöhään. Se on myös kansantaloudellisesti kannattavin vaihtoehto.
Nyt maaliskuussa 2021 elämme edelleen pahenevien pandemialukujen aikaa ja vihdoin, vaikkakin viiveellä Suomen hallitus ymmärsi tämän sekä sen vaikutukset tulossa oleviin kuntavaaleihin ja päätti esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kuntavaalien siirtämistä huhtikuulta kesäkuulle 2021. Tämä on oikeansuuntainen päästös - mennään terveysajattelu edellä!
Monet ovat todenneet, että Suomen kaltaisen sivistysvaltion pitäisi pystyä järjestämään vaalit tilanteessa kuin tilanteessa. Tämä on totta, onhan meillä maailman paras hallintokoneisto. Sen saman koneiston olisi pitänyt pystyä kuitenkin parempaan aikataulullisesti ajateltuna ja tehdä siirtävä päätös asiasta ajoissa. Omassa mielessäni olen pohtinut miksi tilannekuva muuttui niin yht'äkkisesti. Vielä viikko takaperin (tilanne 7.3.) ei vaalien järjestämiselle tuntunut olevan estettä, mutta nyt se sitten kuitenkin tapahtui.
Jo kuukausien ajan tämä mahdollisuus on ollut meidän Kokoomusvaikuttajien mielessä ja paikallisesti kirjoitimme aiheesta myös Kangasalan Sanomiin muutama viikko sitten. Tämä heikentynyt tilanne on ollut Suomen hallituksen ja johtavien virkamiesten tiedossa jo kuukausia ja viime aikoina myös valitettava viivästymä rokotteiden saannin ja rokotusten suhteen on tiedostettu. Kaupungeissa/kunnissa on myös tämän hetkisessä rokotusaikataulussa eroja mikä osittain selittyy kaupunkien/kuntien koolla, mutta myös rokotteiden saatavuudella.
Vaikka kuntavaalit nyt siirtyvät kahdella kuukaudella, ei sillä ole kaupungin arkipäivän päätöksenteossa ja toiminnassa suurtakaan merkitystä. Kaikki toiminta säilyy ennallaan, päätöksiä tehdään entiseen malliin ja luottamushenkilöt jatkavat työtään hiukan pidempään kuin oli tarkoitus. Tätä kirjoittaessani ei ole tietoa missä vaiheessa uudet, vaaleissa valitut valtuutetut tulevat paikkansa ottamaan, mutta oletan (jos vaalit kesäkuussa), että se tulisi tapahtumaan elo/syyskuussa 2021.
Tällä muutoksella ja Covid19 pandemialla on tulossa olevien vaalien suhteen myös toinen, ongelmallinen seuraus. Nyt keskitymme lähinnä tarkastelemaan sitä missä vaiheessa pandemia nyt menee, mitä se vaikuttaa lähitulevaisuuden tekemiseen ja minkälainen lasku tästä kaikesta yhteiskunnalle muodostuu, kun pääsemme viruksen niskan päälle ihan tosissaan. Tämä on tärkeää ja tarkoituksenmukaista, mutta muu keskustelu jää vähemmälle huomioille.
Kuntatasolla merkityksellistä on se miten arjen toiminnat järjestetään, kuinka kattavasti palveluita on saataville, kuinka pitkään hoitoon pääsyä joutuu odottamaan, kuinka järjestämme hoivan kaikille sitä tarvitseville, miten koulumme toimivat, missä tiloissa, mikä on niiden optimaalinen sijainti ja minkä tasoista opetusta tarjoamme. Ennen kaikkea kyse on siitä miten rahoitamme tämän kaiken järkevällä tavalla niin, että olemme houkutteleva asumisen ja yrittämisen näkökulmasta katsottuna ja kilpailukykyinen Tampereen seutukunnalla.
Jo nyt tiedämme, että tulemme tarvitsemaan lisäresursseja esimerkiksi mielenterveystyöhön, vaativaan psykiatriseen hoitoon, koulukuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuuteen sekä perheiden tukemiseen. Tästä ei saa unohtaa myöskään ikäihmisten tarpeita. Meillä on paljon yksinäisiä vanhuksia, liian huonossa kunnossa olevia henkilöitä kotihoidossa sekä leikkaukseen odottavia sairaita ihmisiä, joiden tilannetta pandemia on heikentänyt, kun kiireetön hoito on sairaaloissa ajettu jälleen alas. Tämä tarkoittaa, että koska sairaanhoitajia ja lääkäreitä mm. tarvitaan akuuttiin pandemian hoitoon liittyviin toimiin ja myös sairastavuus on lisääntynyt, on vaikea saada kaikkea tehdyksi ja näin ollen kiireettömiä hoitoja on jouduttu siirtämään.
Viime viikolla kuitenkin tästä tehtiin poikkeus, kun julkisuuteen tuli tieto, että uuden sotemallin valmistelu ja esitykset yksityisen ja julkisen toimijan välillä tulkittiin niin, että Pirkanmaalla suurta arvostusta saaneiden Coxan, Sydänsairaalan ja laboratoriopalveluita tuottavan Finlabin palveluita olisi tulkittu yksityisen sektorin tuottamiksi.
Tästä syntyi valtava mediakohu. Sosiaalinen media oli täynnä vahvoja kannanottoja näiden erinomaisten palveluntuottajien hyväksi ja aitona pelkona oli, että puhutaan mitä puhutaan, niiden toimintaa tullaan muuttamaan ja ainakaan muualta Suomesta ei voi hakeutua näiden palveluiden pariin halutessaan.
On aivan turha lähteä vakuuttamaan tietämättömiä siitä kuinka merkityksellistä työtä nämä, vahvaa erikoisosaamista tarjoavat yksiköt tekevät ja me, palveluita käyttäneet kansalaiset sen ymmärrämme. Se, että asiasta päätettäisiin poliittisin perustein tuntuu käsittämättömältä. Näin ei koskaan saisi tapahtua, vaan tulisi huolehtia aina siitä, kun puhutaan verovaroin tuotetusta palvelusta ja erityisesti terveyspalveluista, että potilas ja tarvittava hoito on toiminnan keskiössä.
Tuleva valtuustokausi, koska se ikinä alkaakaan tulee olemaan kuluvaa kautta haastavampi talouden kantokyvyn ja toiminnan järkevän järjestämisen suhteen. On erityisen merkityksellistä kuinka nopeasti pääsemme eteenpäin pandemian jälkeen, mikä on työllisyystilanne (suora vaikutus verokertymään) ja toisaalta kuinka valtio jatkossa tukee kuntien harteille osoitettujen palveluvelvoitteiden suorittamista.
Kirjoitin viime viikolla muiden asioiden ohella sitä, kuinka mielestäni kaikkien kaupunkimme asukkaiden tulisi saada yö- ja viikonloppupäivystyksen palvelut joko Tampereella Acutassa tai mahdollisesti omassa terveyskeskuksessamme. Sairaalatasoista palvelua emme omana palvelutuotantoma pysty tarjoamaan, mutta pienemmissä ongelmatilanteissa olisi kätevintä jos palvelu löytyisi terveyskeskuksen tiloista.
Niissä tapauksissa missä joudutaan soittamaan hätäkeskukseen tai tilaamaan ambulanssi, valinta jatkohoitopaikasta on ammattihenkilöiden käsissä. Nämä ammattiauttajat kontaktoivat päivystyksiä Valkeakoskella ja Tampereella, mutta pääsääntöisesti kangasalalaiset viedään Valkeakoskelle. Toki tästä ovat poikkeuksena esimerkiksi onnettomuustilanteet yms., missä ensisijainen hoitopaikka on Acuta Tampereella Taysissa.
Se, että juuri öisin ja viikonloppuisin me yli 16-vuotiaat kangasalalaiset joudumme lähtemään Valkeakoskelle asti apua hakemaan, on erittäin huono asia ja kohtelee kaupunkilaisia epätasa-arvoisesti. Kaupunkimme pinta-ala on laaja ja matkat siltä pohjalta kohtuuttoman pitkiä monille. Entä sitten, kun käytössä ei ole omaa autoa tai muuten auttavia käsiä. Entä jos kyse on ikäihmisestä tai heikkokuntoisesta henkilöstä? Taksilla toki voi lähteä, mutta se voi olla monelle liian suuri kustannus.
Olen miettinyt, että miksi me kangasalan kaupunkin aikuisväestö joudumme ylläpitämään tällä(kin) palvelutuotantomuodolla mahdollisesti kannattamatonta hoitoyksikköä? Onko niin, että ilman kaupunkimme aikuisväestöpohjan kaltaista yö-ja viikonloppupäivystysvastuuta koko sairaalan olemassaoloa pitäisi miettiä uudemman kerran tai se joutuisi supistamaan toimintojaan aikaisemmasta.
Juuri etäisyys on meille kangasalalaisille se suurin ongelma. En epäile, etteikö Valkeakoskella saisi hyvää palvelua. Siellä tehdään monentasoisia leikkauksia, erilaisia operaatioita ja sinne Tays on sijoittanut monia erikoisalan toimintojaan.
Se, että Acuta ottaisi vastaan meidät kaikenikäiset kangasalalaiset toisi meille yhdenvertaisuutta suhteessa muihin kaupunkiseudun asukkaisiin. Taysissa on alueemme paras ja tehokkain hoito, Coxan palvelut, Sydänsairaala ja se on tavoitettavissa nopeasti eri puolilta kaupunkia.
Näillä ajatuksilla pyrin vaikuttamaan siihen, että kaikkien kaupunkimme asukkaiden yö- ja viikonloppupäivystys siirretään pois Valkeakoskelta Tampereelle Acutaan.
Kaikkien kaupunkilaisten yö- ja viikonloppupäivystys Acutaan
Huhtikuussa 2021 valitaan jälleen uudet valtuutetut kuntien ja kaupunkien valtuustohin. Viime kierroksella vaalien ajankohta vaihtui syksystä keväälle ja viime kausi oli siitä syystä aikaisempia pidempi, eli 4,5 vuotta. Covid19 pandemian johdosta on myös väläytelty ajausta siitä, että kevään kuntavaaleja siirrettäisiin, mutta mitä todennäköisemmin näin ei tule tapahtumaan, vaan alkuperäisessä aikataulussa pysytään. Nyt jo toista vuotta jatkuneen pandemian keskellä kuntavaalit poikkeavat monin osin aiemmin koetusta. Voimassa olevat suositukset aiheuttavat sen, että ainakaan tämän hetkisten ohjeiden mukaan normaali vaalityö ja kaupunkilaisten tapaaminen ei ole mahdollista. On myös keskusteltu siitä, voiko koko demokratia vaarantua, kun asukkaat eivät pääse normaaliin tapaan käyttämään äänioikeuttaan.
Tähän asiaan on nyt helmikuuta elettäessä otettu kantaa oikeuskansleria myöten ja myös oikeusministeri on tuonut esille hiukan ristiriitaisia kannanottoja. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki kansalaiset pääsevät käyttämään äänioikeuttaan ja mahdollisesti karanteenissa olevat henkilöt huomioidaan.
Oma kuntapoliittinen kokemukseni alkaa vuodesta 1996 jolloin olin ensi kertaa mukana vaaleissa ja riemukseni pääsin Kokoomuksen valtuustoryhmän ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja lisäksi sain paikan ympäristölautakunnasta. Muistelen tuota aikaa lämmöllä. Lautakuntamme koostui monista, pitkään luottamustoimissa vaikuttaneista henkilöistä, joiden viisautta, avarakatseisuutta ja yhteistyöhalukkuutta vieläkin muistelen suurella kunnioituksella. Vuoden 2000 vaaleissa sain varsinaisen valtuutetun paikan ja sen jälkeen olen ollut mukana kehittämässä kotikaupunkiamme monissa tehtävissä sekä Kangasalla, että seudullisesti.
Tämän valtuustokauden aikana, näin uskallan sanoa, on maailma muuttunut merkittävällä tavalla ja ne asiat, jotka puhuttivat neljä vuotta sitten, ovat osittain erilaisia. Lakiin perustuen kunnan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia lakisääteisistä peruspalveluista. Tämä lähtökohta päätöksenteossa ei ole muuttunut. Tätä tehtävää ohjaa myös lakiin kirjatut vaatimukset palvelun määrästä ja laadusta. Juuri tästä syystä ei ole merkityksetöntä kuka päättää meitä kaupunkilaisia koskevista asioista ja kuinka paljon panostamme vaikkapa koulujen tuntikehykseen eri luokka-asteilla tai hoivapuolelle esimerkiksi ikäihmisten kotihoitoon. Nämä kysymykset ovat vain esimerkkejä niistä kymmenistä ja sadoista linjauksista ja päätöksistä mitä valtuustossa vuosittain tehdään.
Se, mikä toimintaa vahvasti ohjaa, on kuntatalouden tilanne. Talouden suhteen valtuuston tehtävänä on päättää koko taloudesta, sen rahoituksesta ja sijoitustoiminnasta, esimerkiksi. Talouden kantokykyä ohjaa ennen kaikkea yleinen talouskehitys Suomessa ja maailmanlaajuisesti, koko seutukunnan kasvun kiihdyttimet, kaupunkiin muuttavan väestön määrä ja elinkeinoelämän mahdollisuudet kaupungin vetovoimatekijänä. Terve kaupungin talous tarkoittaa sitä, että pystymme suoriutumaan lakisääteisistä palveluista ja kasvamaan hallitusti siten, että myös lisääntyvän väestön osalta palveluiden määrä kasvaa oikea-aikaisesti kustannustehokkuutta unohtamatta. Lopulta kaupungin talous muodostuu hyvin yksinkertaisista asioista; kaupunkilaisten verotuloista, valtion avustuksista ja pieneltä osin sekalaisista tuloista, kuten maan ja metsän myynnistä.
Olen vuosien kuluessa huomannut, että vaatimukset palvelutarjontaa kohtaan ovat kasvaneet ja monimutkaistuneet. Asukkaidemme ajatus siitä kuinka nopeasti palvelutarpeisiin pitäisi vastata on myös muuttunut. On selvää, että kiireellisen hoidontarpeen kohdalla meillä on varsin hyvät prosessit olemassa ja kaupunkilaisia palvellaan esimerkiksi hammashoidossa päivystysluonteisesti normaalitoiminnan lisäksi ja muihin ongelmatilanteisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin saamme apua nopeasti. Se, että kangasalalaiset joutuvat hakemaan apua epäkiitolliseen aikaan Valkeakoskelta asti, ei mielestäni ole oikein kaupunkimme asukkaita kohtaan. Yksi vaaliteemoistani on, että Valkeakosken sijaan kaikkien kangasalalaisten tulee saada sairaalatasoinen hoito yöaikaan ja viikonloppuisin Tampereella Acutassa. Tulevalla valtuustokaudella tämä asia on saatava kuntoon.
Perheessämme on nykyisin koira, Sulo, jonka kanssa liikun päivittäin erityisesti kaupungimme keskustan alueella, mutta myös muualla Kangasalla. Olen huomannut parin vuoden aikana, että koiria on liikeellä isäntineen ja emäntineen aika paljon. Toiset niistä tapaan päivittäin ja toiset ovat uusia tuttavuuksia. Koirat ovat mukavia seurakavereita, uskollisia ystäviä ja pääsääntöisesti kiltteja sekä autuaan tietämättömiä heihin kohdistuvista odotuksista käytöksen suhteen.
Ongelmaksi kaupunkialueella alkaa muodostua joka keväinen keskustelunaihe koirien jätöksistä ja niiden talteenotosta yleisen mukavuuden ja siisteyden vuoksi. Vika ei ole koirassa, vaan hihnan toisessa päässä, eli meissä ihmisissä. Koirat ovat hyvin eri kokoisia ja näin ovat myös jätökset, eli toisinaan pikku kikkareet tuskin monia haittaavat, paitsi kengän pohjassa, mutta ison tavarakasan kohdalla alkaa kiukku purkaantua ja aivan syystä.
Olen ehdottanut kaupungin puutarhurille, että asuntokaduille pääväylien lisäksi pitäisi saada roska-astioita. Totta on, että kassia kanniskellessa, se olisi mukava pudottaa lähellä olevaan roska-astiaan mistä ne asiallisesti kerätään muiden roskien joukossa talteen ja mahdollisesti hyötykäyttöön. Tämä ehdotukseni ei toistaiseksi ole saanut kovinkaan vahvaa vastaantuloa, mutta vastahan tämä kisa alkoi :)
Täytyy kyllä myös todeta, että ymmärrystäni ei saa se, että oman koiran jätöksiä ei kerätä talteen. Mielestäni se pitäisi olla jokaisen koiran omistajan kunniatehtävä. Jo kaupungin järjestyssäännöissä todetaan, että näin tulisi tehdä, mutta jollakin käsittämättömällä tavalla sitä ei pidetä tärkeänä. Toivon, että koiran omistajat, jotka näin toimivat, eli eivät niitä kerää talteen, löytävät sen edestään tai ainakin sopivasti kenkiensä pohjasta.
Puistoalueiden suhteen toivon kansalaisilta myös tarkkuuttaa. Nurmikkoalueet eivät ole koirien käymälöitä ja myös sieltä jätökset tulisi kerätä pois.
Huolehditaan toisistamme, koiristamme ja yhteisestä viihtyvyydestä pienillä teoilla joka päivä ja koirien kohdalla useamman kerran päivässä.
Olen aktiivinen ja kokenut vaikuttaja Kangasalan ydinkeskustasta.
Päätöksenteossa minulle tärkeitä arvoja ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus sekä
kaikkien kaupunkilaisten tasapuolinen huomioiminen. Talouden hyvä hoito on kaiken toiminnan perusta ja sen avulla saavutamme hyviä tuloksia palvelutarjonnassa. Olen aidosti kiinnostunut kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja päättäjänä haluan kuunnella kaupunkilaisten ajatuksia siitä miten rakennamme kaupunkiamme niin, että se on nyt ja tulevaisuudessa elinvoimainen, turvallinen ja viihtyisä meille kaikille.
